BirdLifen, Arlan ja maitotilojen yhteistyö pääskyjen puolesta jatkuu
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi, Arla ja maitotilat yhdistivät keväällä alkaneessa pilottihankkeessa voimansa pääskyjen pesinnän parantamiseksi. Pilottivuonna maitotiloille asennettiin yli 150 pesäpaikkaa ja hankkeessa mukana olleet tilat seurasivat pääskyjen elämää ahkerasti. Tärkeä luontokatoa ehkäisevä yhteistyö jatkuu myös tulevina vuosina.
Pääskyjen kannat ovat romahtaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Suurin syy siihen on maaseudun muuttuminen. Keväällä 2023 BirdLife, Arla ja maitotilat käynnistivät yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on auttaa pääskyjä pesimään maitotiloilla ja kasvattaa tietoisuutta pääskyjen tilasta. Hanketta pilotoitiin kesän aikana.
– Pilottiprojekti on vastannut odotuksiamme hyvin. Mukana olleet maitotilat ovat ottaneet pääskyjen auttamisen tosissaan, sanoo BirdLifen suojeluasiantuntija Teemu Lehtiniemi.
– Pääskykannan pienentyminen on herättänyt maitotiloilla huolta. On ollut ilo huomata, kuinka tärkeänä kaikki pilottiin osallistuneet tilat pitivät hanketta. Tiloilla tehtyjen toimenpiteiden lisäksi tilalliset ovat myös innostuneet keskustelemaan hankkeesta omissa sosiaalisen median kanavissaan ja tuttaviensa kanssa, sanoo Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.
Yli 150 pesäpaikkaa ja lukuisia onnistuneita pesintöjä
Yhteistyön pilottiin osallistui 22 maitotilaa ympäri Suomea. BirdLifen asiantuntija vieraili tiloilla ja antoi neuvoja. Lisäksi kaikille Arlan maitotiloille jaettiin opas pääskyjen pesinnän tukemiseen.
Pilotin aikana pääskyjen pesintää on tuettu muun muassa asentamalla tekopesiä, tarjoamalla pesänrakennusaineita ja houkuttelemalla niitä soittamalla nauhoitettua pääskyjen laulua. Yhteensä pilotissa mukana olleille tiloille rakennettiin yli 150 pesäpaikkaa.
– Suosituin keino osallistua on ollut tekopesien asentaminen ja pesänrakennusaineiden tarjoaminen. Pilottivuodessa erityisen tärkeää on ollut pääskyjen määrän seuraaminen, jotta näemme, miten erilaiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet, Lehtiniemi sanoo.
Tiloilla pesi eniten haarapääskyjä, mutta myös jonkin verran räystäspääskyjä.
Kokemusten mukaan onnistunein paikka pesinnälle oli navetan sisällä. Haastavin paikka pesinnälle puolestaan oli rehu- tai muu varastotila. Pesinnän epäonnistumisen aiheutti useimmiten peto, kilpailu pesäpaikoista tai pesän tippuminen.
Yksi mukana olleista maitotilallisista on rovaniemeläinen Kaisa Karhula.
– Asiantuntija kävi tutustumassa tilaani. Kävimme hyviä keskusteluita ja sain lisätietoa lintujen pesinnästä. Tilalle asennettiin tekopesiä, ja kesän aikana seurasin pääskyjen elämää tilalla. Kahteen tekopesään muutti uusia asukkaita ja kesällä niistä lähti myös poikaset maailmalle, eli siinä mielessä kesä oli oikein onnistunut, sanoo Karhula.
Pitkäjänteistä työtä pääskyjen hyväksi
Arlan, BirdLifen ja maitotilojen yhteistyö pääskyjen hyväksi jatkuu myös tulevina vuosina.
– On selvää, ettei pääskyjä pelasteta yhdessä kesässä, vaan tärkeää on tehdä töitä pitkäjänteisesti, sanoo Riipi.
– Kaikkiin pesiin ei muuttanut asukkaita ensimmäisen kesän aikana. Tämä osoittaa tarpeen pitkäjänteiselle tekemiselle ja on hyvä muistutus siitä, että pesintä ei välttämättä onnistu heti. Meidän nostamamme huoli pääskyjen elinvoimaisuudesta on otettu todesta. Tästä on hyvä jatkaa seuraavina kesinä, kertoo Lehtiniemi.
Myös Rovaniemellä pääskykantojen väheneminen on herättänyt huolta.
– Se näkyy kyllä selvästi, että karja houkuttelee pääskyjä. Olen huomannut lintujen vähenemisen, kun pieniä karjatiloja on kadonnut. Tilalla on niille paljon ravintoa ja pesimispaikkoja. Olen tyytyväinen, että tehdään näin tärkeää yhteistyötä, Karhula summaa.
